Pickleballin Suomeen tuonut Ray Schiltz on poissa
Pickleballin lajina vuonna 2014 Suomessa käynnistänyt amerikkalainen Ray Schiltz on poissa. Hän menehtyi pitkän taistelun jälkeen vaikeaan sairauteen maaliskuun 2025 alkupuolella Espoossa.
Wisconsinista USA:sta kesällä 2013 vaimonsa kanssa Suomeen eläkepäivilleen muuttaneen Rayn ansiota oli, että pickleball lajina tuli maahamme ja lähti täällä leviämään tammikuussa 2014. Muuttotavaroidensa mukana Ray toi ensimmäiset mailat ja pallot, ja aloitti pelit ystävänsä Tuomo Antikaisen kanssa. Pian tämän jälkeen Rayn aloitteesta käynnistyi Espoossa peliporukka, joka alkoi kokoontua tämän maassamme ennestään tuntemattoman lajin pariin useita kertoja viikossa kahdella eri hallilla. Ensikosketuksensa pickleballiin Ray oli saanut jo muutamia vuosia aikaisemmin kotikaupungissaan Janesvillessa, jossa hän pelasi aktiivisesti paikallisessa yhteisössä.
Ray Schiltz oli amerikkalaiseen tapaan erinomaisen sosiaalinen persoona, joka tuli loistavasti toimeen aivan kaikkien kanssa. Hän oli myös äärimmäisen hyväsydäminen, auttavainen ja puhelias hahmo niin pelikentillä kuin niiden ulkopuolellakin. Ray toivotti Espoon peliporukkaan avosylin tervetulleeksi kaikki uudet pelaajat ikään, kuntoon ja taitotasoon katsomatta. Nopeassa tahdissa sana uudesta lajista levisi, ja aktiivisten pelaajien määrä Espoossa kasvoi useisiin kymmeniin. Todella moni heistä on edelleen aktiivinen lajin parissa.
”Sharing the Pickleball Love”
Ray jaksoi pelivuoro, kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen opastaa uusia pelaajia pickleballin pariin ja sinnikkäästi kannustaa heitä eteenpäin. Taitavasti hän myös rakensi yhteisöllisyyttä, ja piti aina positiivisella asenteellaan sekä mainiolla huumorintajullaan yllä jatkuvasti kasvavan peliporukan yhteishenkeä. Ray oli luontainen Espoon peliporukan johtohahmo ilman, että olisi siihen asemaan tippaakaan pyrkinyt, ja vailla pienintäkään pönöttämisen tarvetta. Rayn valloittavan persoonan vuoksi hänestä ei kerta kaikkiaan voinut olla pitämättä.
Edes hänen rajallinen suomen kielen taitonsa ei estänyt kommunikointia niidenkään kanssa, jotka eivät juuri englantia puhuneet. Aina löytyi yhteinen sävel ja ymmärrys, ja usein juuri huumorin kautta. Jokaisen pelivuoron jälkeen Raylla oli tapana jäädä saunomaan ja juttelemaan ”jälkipeleille” pelikavereidensa kanssa. Monista heistä tuli Raylle ystäviä myös pelien ulkopuolella, ja yhdessä he menivät myös Rayn muiden mielipuuhien pariin sienimetsään ja mustikoita poimimaan. Rayn pyyteettömyys ja avuliaisuus näkyi myös siinä, että sen mitä hän ei keräämästään saalista itse tarvinnut, hän jakoi avokätisesti naapureilleen, ystävilleen ja pelikavereilleen.
Omaan pelaamiseensa Ray suhtautui aina rennosti, sekä hyväntuulisesti vitsaillen. ”Just hit the ball over the net and inside the lines” oli hänen humoristinen mottonsa, joka toisaalta myös osuvasti kiteyttää pickleballin perimmäisen tarkoituksen. Pilke silmäkulmassa Ray lanseerasi peleihin myös omat ”Ray’s rules” -sääntönsä. Niiden mukaan yksin hän mm. sai antaa pallon pompata kahdesti aina tarvittaessa, jos ei muuten sitä ehtisi ajoissa lyömään. Hän kun oli pelaajana omien sanojensa mukaan ”dumb, old, fat and slow”, tyypillistä Rayn huumoria ja hersyvää itseironiaa tämäkin.
Ray ei koskaan tähdännyt tai kuvitellut tulevansa erityisen taitavaksi pelaajaksi. Pickleballissa häntä kiinnostivat ennen kaikkea lajin sosiaalisuus, uusiin ja erilaisiin ihmisiin tutustuminen, sekä peliporukan kasvattaminen ja sen hyvä yhteishenki. Pickleball oli Raylle myös tärkeä oma henkireikä, ja tapa saada lisää ystäviä Suomesta, sekä päästä entistäkin paremmin osaksi yhteiskuntaa ja juurtua uuteen kotimaahansa.
Leppoisa ja positiivinen elämänasenne ei silti estänyt Rayta voittamasta vuosien varrella useita mitaleja ikämiesten sarjoissa lukuisissa pickleball-turnauksissa, joita Pickleball Finland oli alkanut lajin ensimmäisenä toimijana Suomessa ja koko Pohjoismaissa jo vuonna 2015 järjestää. Tosipaikan tullen Ray oli siis myös kilpailuhenkinen ja halusi toki voittaa pelikentällä siinä, missä kaikki muutkin.
Kotikaupunkinsa Espoon lisäksi Ray ja Tuomo halusivat alusta lähtien levittää pickleballin ilosanomaa myös muualle maahan. Rayn aloitteesta Pickleball Finland perustettiin, ja yhdessä kaksikko vieraili esittelemässä tätä vähän omituista ja hassuakin uutuuslajia mm. urheiluopistoilla, liikuntakeskuksissa sekä erilaisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea. Paikalle kutsutun median kautta laji sai runsaasti positiivista näkyvyyttä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Muun muassa ensimmäinen tv-juttu pickleballista oli YLE:n Urheiluruudussa jo kesällä 2015, ja sittemmin mediajuttuja on lajista tehty useita kymmeniä.
Rayn ansiosta USA:n nopeimmin kasvava urheilulaji pickleball tuli Suomeen jo yli 11 vuotta sitten. Olimme siis yksi aivan ensimmäisiä maita Euroopassa, jossa pickleball alkoi hiljalleen saada jalansijaa. Nyt laji on levinnyt jo kaikkialle Eurooppaan ja ympäri maailmaa, eikä hurjaa kasvua näytä pysäyttävän mikään.
”Giving back the Pickleball Love”
Kun Ray sai vuosi sitten kuulla musertavan tiedon parantumattomasta sairaudestaan, hän päätti urheasti taistella sitä vastaan niin kauan kuin mahdollista. Hän kävi edelleen pelaamassa tai seuraamassa pelejä aina, kun vain suinkin voinniltaan pystyi. Hän myös päätti alusta lähtien olla kaikille avoin ja rehellinen tilanteestaan, sillä sellainen hän ihmisenä muutenkin oli.
Onnellista tragedian keskellä oli, että Ray sai konkreettisesti aivan loppuun asti tuntea, kuinka suuren vaikutuksen hän oli ihmisiin ympärillään tehnyt, sekä kuinka monen ihmisen elämää hän oli koskettanut ja muuttanut. Sairaudesta kuultuaan pelikaverit yllättivät Rayn toistuvilla kukkalähetyksillä ja lahjakorteilla, ja loppuvaiheessa sairaalassa tervehtijöitä oli aika ajoin miltei ruuhkaksi asti. Oman peliporukkansa ja suuren ystäväjoukkonsa osoittama tuki Raylle oli käsinkosketeltavaa. Hän sai roppakaupalla takaisin aiemmin itse rajattomasti jakamaansa ”Pickleball Lovea”.
Ray Schiltz tullaan muistamaan paitsi pickleballin maahantuojana, myös lajin kiistattomana suomalaisena edelläkävijänä ja erinomaisena lajilähettiläänä. Pickleball lajina olisi varmasti ennen pitkää tullut Suomeen joka tapauksessa, mutta Rayn ansiosta se tapahtui todennäköisesti useita vuosia aikaisemmin.
Vaikket koskaan olisi edes kuullut Raysta, on silti hyvin todennäköistä, että sinäkin pelaat pickleballia sen ansiosta, minkä hän alun perin laittoi täällä alulle. Kun seuraavan kerran menet kentälle, nauti ja pidä hauskaa, sillä niin Raykin aina teki. Ja pelaa seuraava pelisi Rayn muistolle.
Ray Schiltz – ”The Godfather of Finnish Pickleball” – on poissa.
Teksti: Tuomo Antikainen
Teksti on julkaistu Ray Schiltzin perheen luvalla.
Comments